Muistutuksena itselle miten homma toimii:
1. Jokin tavanomaista enemmän energiaa vievä aktiviteetti voi viedä energiatasot nolliin useiksi päiviksi. Esimerkiksi viime viikon perjantaina kävin shoppailemassa useamman tunnin ajan, jonka jälkeen kannoin raskaat ostokset kotiin. Vaikkakin vain noin 1,5 kilometrin matkan, mutta tämän jälkeen olin hyvin väsynyt. Lauantaina oli käytävä kaupassa sunnuntain brunssia varten. Sunnuntaina oli herättävä brunssin vuoksi tavallista aikaisemmin ja alettava ahertaa lähes heti aamupalan jälkeen. Lopputulema; jo brunssin aikana tuntui, etten jaksa keskittyä ihmisten puheisiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Olin hyvin väsynyt. Vielä brunssin jälkeen kävin siivoamassa erään työkohteen.
Tuosta sunnuntaista asti olenkin sitten huilannut. Nukkunut päiväunia ja lähinnä vain katsonut televisiota. Toissapäivänä kokeilin pieniä kotitöitä; laitoin astiat koneeseen ja pesin koneellisen pyykkiä, joka oli liikaa. Tämä purkaantui itkuna ja ahdistuksena.
Yhteenveto: Kun ensimmäiset merkit väsymyksestä ilmaantuvat, on ne otettava tosissaan. Se ei ole epäonnistuminen, eikä siitä pidä moittia itseään. Samalla tavalla se on elämää, ja voi olla jopa aivan ihanaa elämää saada vain köllötellä lämpöisen peiton alla sohvalla katsomassa lempisarjojaan.
2. Hyvä meditaatio-ohje; asioiden huomaaminen. Kaikkia ajatuksia ei tarvitse huomata eikä hallita, vain ne, joiden kanssa huomaa eksyneensä hyvin pitkälle. Ajatus tulee tiedostaa - jahas, tämä on ajatus - ja sen jälkeen keskittyä omaan hengitykseensä ja palauttaa itsensä tähän hetkeen hellävaroen.
3. Elä vain tässä hetkessä, älä ajattele huomista. Hengittely ilman sen suurempia ponnisteluja edesauttaa siinä.
4. Itku auttaa.
5. Älä koita estää ajatuksia tai tunteita. Tiedosta ne, mikäli uppoudut esimerkiksi johonkin ajatukseen, mutta älä estä niitä.
6. Älä kiirehdi. Tarpeeksi kun lepää, vaikka sitten ihan täysin vuodepotilaana, jossakin vaiheessa tulee voimaa takaisin sen verran, että aivot alkavat taas ehdotella asioita.
7. Uskalla kuunnella itseäsi
8. Sairastaminen/parantuminen ei ole sitä, että elämä on jotenkin pausella. Tämäkin on elämää ja voi olla aivan varsin hyvää elämää. Sen sijaan, että kiirehtisin tätä, että tämän pitää äkkiä olla ohi, voin koittaa tehdä tästä niin hyvää elämää kuin jaksan ja tahdon elää.
(Työstämisen alla!)
9. Uskalla olla rehellinen itsellesi siitä, mitä todella tahdot tai et tahdo tehdä. Ei ole väärin, jos se mitä tahtoo tehdä on maata sohvalla
10. Aina ei tarvita edes aktiviteettia siihen, että voimavarat menevät nolliin. Tämä on soutamista ja huopaamista.
11. Meditaatio tuo rauhaa ja lempeyttä. Koeta jaksaa pysähtyä.
12. "Touhottamisen" tuoma turva on valheellista. Pyri rauhallisuuteen.
13. Uskalla myöntää itsellesi asiat. Nyt minä myönnän sen, että töihin paluu pelottaa. Että minulla on ajatuksia siitä, pystynkö tekemään tätä työtä. Ottaako se minulta enemmän kuin antaa. Onko se sitä, että minä joudun koko ajan vahtimaan mieltäni, tunteitani ja ajatuksiani kuin kurittomia lapsia. Miten pystyisin irrottautumaan siitä, ettei töissä olisi niin kovin suuri tunnelataus jatkuvasti?
14. Kukaan ei ole rauhallinen ja tasapainoinen jatkuvasti. Tahtoisin oppia elämään myös niiden negatiivisten tunteiden kanssa sen sijaan, että puskisin ne pois.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti