Perhepyhät ovat aina yhtä raskaita, etenkin äitienpäivät. Korteissa lukeva "maailman parhaalle äidille" on väite, jonka meistä jokainen tietää valheeksi. Siksi tämän vuoden kortissa lukenut "äideistä parhaalle mahdolliselle" tuntui helpottavalle. Ei ollut mahdollisuutta parempaan mutta parhaasi teit.
Teitkö? Et ehkä mutta voisit tehdä edelleen. Äitinä oleminen ei lopu. Tiedän, etten ole ollut helpoin mahdollinen tytär. Pistin äidin hyvin tiukasti seinää vasten hänen toisen itsemurhayrityksensä jälkeen. Välimme viilenivät reippaasti. Siksi tuntuu jotenkin hankalalta halailla, onnitella. Tai katsoa oluen juontia, joka jatkuu yhä.
Tämä aihe on niin raskas, että kahden kappaleen jälkeen olen väsynyt. Tai sitten vain niin kyllästynyt tähän aiheeseen, en enää tarvitse tämän pidempää purkua, kun ennen äidin näkeminen jäyti mieltäni viikkokausia. En tiedä mutta jälleen vuoden olen turvassa.
*
Tahdon olla
tahdon uskaltaa
ottaa opiskeni siitä
että tuhosin kaiken
pelkillä sanoillani
sain vuosien työn
kuolemaan edessäni
sekunneissa
teoillani revin auki
kaikki ne haavat, jotka olivat arpeutuneet niin kauan sitten
mutta pakko antaa anteeksi
pakko koettaa uudelleen rakentaa
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti